Evankelinen lähetysyhdistys ry, Kokkolantie 12 43500 KARSTULA. Puh: 040 415 9416. Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Uskon perustus
Kirjoittanut Kari Lähdesmäki   
Tämän kirjoituksen teksti on Matt. 16: 1-4:  "Jeesuksen luo tuli fariseuksia ja saddukeuksia, jotka halusivat panna hänet koetukselle ja pyysivät häntä näyttämään merkin taivaasta. Mutta Jeesus vastasi heille: "Illalla te sanotte: 'Tulee kaunis ilma, kun taivas ruskottaa' ja aamulla: 'Tänään tulee ruma ilma, sillä taivas on synkän ruskottava.' Taivasta te kyllä osaatte lukea, mutta ette aikojen merkkejä.   Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki." Hän jätti heidät siihen ja lähti pois."  
 
Länsirannikolla oli aurinkoinen elokuun päivä.  Tilanomistaja päätti lähteä katsastamaan laajoja tiluksiaan.  Jonkin aikaa pelloillaan kuljetuaan hän tuli erään vanhan ja uskollisen Niko -nimisen palvelijansa työmaalle.

Tyytyväisyyttä uhkuen tilallinen pysähtyi Nikon kohdalle ja kehaisi: "Katsoppas Niko ympärilles - mihin suuntaan vain ja sano näetkö missään maata, jota minä en omista?"
Niko teki, mitä käskettiin ja vastasi kuten toivottiin: "Olet seudun rikkain mies ja kaikki näkemäni maat ja metsät kuuluvat Sinulle".

Rikas mies ei tähän tyytynyt, vaan jatkoi vielä  Nikoa kiusoitellen: "Olemme molemmat eläneet pitkän elämän, sanoppa,  mitä sinulla on panna tämän kaiken rinnalle?"  - Niko otti lakin päästään, katseli ojan pohjalta arasti ylöspäin ja nosti vihdoin toisen kätensä kohti taivasta sanoen: Vain tämän!  

Tilanomistaja hymähti, jatkoi matkaansa ja omaisuutensa ihastelemista.  Seuraavana yönä tilallinen näki unen, jossa hänelle kerrottiin seudun rikkaimman miehen kuolevan sinä yönä.  Kuin painajaisesta herätään mies ponnahti pystyyn eikä pelotaan saanut enää nukuttua, sillä hän tiesi olevansa seudun rikkain mies.

Aamu kuitenkin valkeni normaaliin tapaan ja tilallinen oli täysissä sielun ja ruumiin voimissa.  Aamiaisella hänelle kerrottiin, että yksi hänen työmiehistään - Niko - oli yöllä  kuollut.

Siitä tilanomistajalle valkeni, että hän oli koko elämänsä kerännyt aarteita väärää paikkaan. Hän ymmärsi, ettei kaikkein tärkein rikkaus olekaan ulkonaista ja näkyvää omaisuutta.  - Niko oli huolehtinut kaikkein tärkeimmästä,  taivasosuudesta, siksi hän oli unessa ilmoitettu seudun rikkain.

Tekstimme puhuu samasta asiasta, elämän perustuksen rakentamisesta. Siinäkin - kuten kaikessa rakentamisessa - olennaista on vankan perustuksen luominen.   

Pyhä Raamattu annettiin meille siksi, että tietäisimme, kuinka pelastumme ja saamme osaksemme iankaikkisen autuuden ja mihinkään maalliseen omaisuuteen vertaamattoman onnen.  Jeesuskin puhuu eniten taivasten valtakunnasta ja siitä kuinka sinne päästään.  

Evankeliumistekstissä mainittu Joonaan merkki, kolme päivää valaan vatsassa, on meille annettu pelastuksen merkki.  Se on profetia ja viittaa Jeesuksen kolme päivää kestäneeseen kärsimiseen, kuolemaan ja ylösnousemiseen.   Se on Jumalan vastaus, merkki epäilijöille.  Jeesuksen hankkima sovitus on se uskon perustus, josta tekstimme muistuttaa.

Jeesus kehotti rakentamaan elämän perustan kalliolle hiekan sijasta.  Tällä kalliolla hän tarkoitti itseään, Kristus-kalliota. Pietari kirjoittaa: Jeesus on se kivi – kallio - , jonka rakentajat hylkäsivät, mutta joka on tullut kulmakiveksi, joka pitää koko rakennuksen koossa.  

Osoittaakseen meille tietä Jeesus sanoi, Joh 14:6: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani."   Apostoli Paavali todistaa hänestä kirjeessään korintolaisille: "Perustus on jo laskettu ja se on Jeesus Kristus. Muuta perustusta ei kukaan voi laskea", I Kor. 3:11.

Hebrealaiskirjeen kirjoittaja puhuu Jeesuksesta viimeisenä ja täydellisenä ylimmäisenä pappina, joka eläinten sijasta uhrasi itsensä tehdäkseen yhdellä uhrilla ainiaaksi pyhiksi ja puhtaisksi ne, jotka uskovat hänen hankkimaansa syntien sovitukseen, Hebr. 9 ja10.  

Jeesuksen sovitustyön ja hänen uskonsa varaan ehdoitta ripustautuva saa armon, sillä Jeesus lupaa: Joka minun tyköni tulee, sitä en heitä pois ja joka uskoo minuun, se on jo siirtynyt kuolemasta elämään.  

Uskonpuhdistajamme Martti Luther etsi epätoivoisesti tätä kestävää perustaa, turvaa syyttävää omaatuntoa vastaan. Luther löysi sen siitä totuudesta, että Jumala vanhurskauttaa syntisen uskon kautta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Paavali kirjoitti tästä Efeson srklle, 2:5: "Jumala teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta teidät on pelastettu."  Ydin on siinä, että sinä ja minä kelpaamme Jumalalle sellaisina kuin olemme, eikä vasta sitten, kun olemme tulleet paremmiksi.  
 
Joku sattaa nyt kysyä: miten saan omakseni tämän armon ja omantunnon rauhan?

Kun sinut on Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen kastettu, olet jo saanut tämän armon lahjan omaksesi ja Jumala on jo löytänyt sinut.  Jos omassatunnossasi ei kuitenkaan ole lepoa ja rauhaa, ehdotan tuomaan päivänvaloon kaiken, mikä painaa ja synniksi tietämäsi, niin Kristuksen sovitusveri puhdistaa sinut.  Raamattu lupaa: Minkä valo paljastaa sen veri puhdistaa ja Jumalan rauha, joka on kaiken ymmärryksen yläpuolella täyttää sydämesi.   Edelleen Raamattu lupaa: "Sille joka tunnustaa syntinsä minä annan kaikki anteeksi ja puhdistan hänet kaikesta vääryydestä."   

Hengellisen elämän, uskon kuuliaisuuteen perustuva jumalisen elämän avainohje on kirjoitettu mm. Mt. 6:33 "Etsi kaikessa ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen kirkkauttaan - siis Kristusta, niin kaikki, mitä elämässä tarvitset annetaan sinulle sen ohessa."

Tähän etsintään - armahdetun pienelle paikalle - Sinua tänään haastan ja toivon johdatusta ja runsasta siunausta etsintääsi.  Kokemuksestani tiedän, että Kristuksen lahjoittama uskon perutus kantaa ja kestää.   Amen

Kari Lähdesmäki
Viimeksi päivitetty 25.02.2014 09:36