Evankelinen lähetysyhdistys ry, Kokkolantie 12 43500 KARSTULA. Puh: 040 415 9416. Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Etusivu Blogit Antero Rasilainen Hedbergiltä oppimassa, osa 1
Hedbergiltä oppimassa, osa 1
Kirjoittanut Antero Rasilainen   

Sain syntymäpäivälahjaksi muutamia kirjoja. Olen hidas lukija, ja jo kirjaan tarttuminen on usein vaikeaa, mutta kun pääsee alkuun, niin kyllä se siitä sitten lähtee.

Aloitin luku-urakkani Seppo Suokunnaan juuri valmistuneesta evankelisen liikkeen isän elämäkerrasta. Paksu kirja tuntui pelottavalta, mutta jo ensimmäinen sivu sai suupielet nousemaan hymyyn. Voi millä sydämellisellä otteella ja rehellisesti Seppo kirjoittaa.

– Uskallan tässä sinutella, koska kirjan etusivulle kirjoittamassaan omistuskirjoituksessa Seppo kertoo olevansa minun ystäväni! Samoin ajattelen minäkin, ja olen kiitollinen tästä ystävyydestä.

 

Itsensä löytäminen kirjan esipuheesta pysäytti ja hymyilyttikin. Mikäkö hymyilytti? No, Seppo kertoo, kuinka viimeiset kolme vuotta ovat kuluneet Hedbergin parissa ja koko perhe on oppinut, että Hedberg on yksi perheenjäsenistä. Hymy karehti suupieliin, kun joku tohti ääneen toivoa, että se Hedberg voisi jo muuttaa meiltä pois… Mukava työ, haastava, kiinnostava työ, se vain vie mennessään. Siksi iloitsin tämän evankelisen liikkeen isän kirjan äärellä, sain heti henkilökohtaisen opetuksen ja muistutuksen. Apostoli Paavali kirjoittaa nuorelle työtoverille seurakunnan kaitsijan ominaisuuksista, ne sopivat hyvin meille tämän ajan isille: 1. Tim.3:4. Hänen on pidettävä hyvää huolta perheestään, kasvatettava lapsensa tottelevaisiksi ja saavutettava kaikkien kunnioitus. 5. Jos joku ei osaa pitää huolta omasta perheestään, kuinka hän voisi huolehtia Jumalan seurakunnasta?

 

Toinen opetus, joka ”kolahti” ja tuli tarpeeseen, juuri tälle päivälle ja näille tunnoille tuli vastaan Hedbergin Oulun ajan merkityksen pohdinnassa. Evankelinen uskonnäkemys alkoi herätä. Lyhyessä katkelmassa Hedberg sanoo paljon: ”Minä etsin ihmisiltä rauhaa, voimaa, viisautta. Pitäisi etsiä Jeesukselta ja olla ihmisistä riippumattomampi.” Työelämän keskellä olemme oppineet, että meitä arvostetaan sen mukaan, millainen titteli meillä on, millaiset vaatteet on päällä, millaisessa seurassa liikumme. Kuinka helposti kiinnymmekään ihmiskunniaan ja takerrumme kiinni siihen mikä näkyy. Edesmennyt opettajani Väinö Uusitalo opetti nuoria työntekijöitä: Älkää kiintykö herroihin ja maailman mahtaviin vaan jutelkaa Matin ja Maijan ja Liisan kanssa, olkaa ystäviä, olkaa tavallisten ihmisten tasolla.

 

Itselleni tärkeä huoneentaulu on ollut lause, joka on ollut työhuoneeni ilmoitustaululla muistuttamassa asioiden tärkeysjärjestyksestä. Siinä lukee: ”Antero, ei enemmän, vaan kaikki Jeesuksen varaan!” Evankelisen liikkeen heti usko, jo nyt usko on yksi löytö. Ja toinen on se, että tällaisenani saan uskoa Vapahtajaan. Tämä on sellainen löytö, johon haluan palata uudestaan ja uudestaan. Ja siihen pitääkin palata, koska sen voi menettää arjen kiireiden keskellä. Tärkeysjärjestys on selvä: Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. Matt. 6:33–34

Etsimisen ja ennen kaikkea löytämisen iloa sinulle!

Viimeksi päivitetty 29.09.2011 08:01