Evankelinen lähetysyhdistys ry, Kokkolantie 12 43500 KARSTULA. Puh: 040 415 9416. Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Muista minua!
Kirjoittanut Antero Rasilainen   

 

Tunnistatko nuo sanat, pyynnön, hädän, pelon, joka noiden sanojen takana on? Omakohtaisesti tai jonkun läheisesi sanoiksi? Minä tunnistan… Tänään olen ihmetellyt erityisesti sen toisen ristinryövärin kanssa näitä sanoja. Mutta mukana yhteisessä ihmettelyssä ovat olleet niin Simson, äiti Hanna, kuningas Hiskia, Job, kuningas Daavid,   profeetta Jeremia. Ja jokaisella heillä on oma syynsä tuohon rukoushuutoonsa.

Simsonink kohdalla oli edessä nää viiminen taisto, katkeraan loppuun tähtäävä taisto, mutta hän oli siihen valmis. Vielä tämän kerran, - muista minua. Ja Herra muisti, SImson kuoli tuossa voimainponnistuksessa.

 

Tuom.16:28. Silloin Simson huusi Herraa avukseen ja sanoi: "Herra, minun Jumalani, muista minua! Anna minulle vielä tämän kerran voimia, että saisin yhdellä kertaa kostetuksi filistealaisille molempien silmieni menetyksen!"

 

 

Entä Hanna, murheellinen äiti, lapsettomuuden kipu, riittämättömyys ja epäonnisuus painoivat häntä. Ja Hanna rukoilee: Jumala, jos näet tämän hädän, muistat minua, etkä unohda minua, minä luovutan syntyvän poikalapsen sinulle.

 

1.Tuom.1:10. Murheessaan Hanna rukoili Herraa, itki katkerasti 11. ja teki tämän lupauksen: "Herra Sebaot! Jos sinä näet palvelijasi hädän ja muistat minua etkä unohda minua, vaan annat minulle poikalapsen, niin minä luovutan hänet sinulle koko hänen elämänsä ajaksi, eikä veitsi milloinkaan ole koskettava hänen hiuksiaa.”

 

Kuningas Hiskia oli vakavasti sairas, mikään ei enää tuntunut auttavat. Mitä sanoo Jumalan profeetta? Ei sitä, mitä kuningas toivoi vaan laulse oli tylt: sinä et parane, sinä kuolet. Ja mitä tekee Hiskia, hän aloittaa asioden järjestelemisen. Hän avaa sydämensa Jumalalle ja sanoo; katso, tätä kaikkea olen tehnyt… ja mitä siitä seuraa: siitä seuraa itku, katkera itku.

 

1.Kun.20:3 3. "Oi Herra, muista, kuinka minä olen vaeltanut sinun edessäsi uskollisesti ja ehyellä sydämellä ja tehnyt sitä, mikä on hyvää sinun silmissäsi!" Ja Hiskia itki katkerasti.

 

Voi meidän Jobia. Hänen tiensä on tie, jolle minä en haluaisi jalallani astua. Kokemus oli synkkä: kaik män eikä riittänkää… Mitä Job rukoilee pimeimmän hädän keskellä? Jumala, etkö voisi piilottaa minua siksi aikaa, että vihasi menee ohi, - ja sitten muistaisit minua?

Job.14: 13. Oi, jospa kätkisit minut tuonelaan, piilottaisit minut, kunnes vihasi on asettunut, panisit minulle aikamäärän ja sitten muistaisit minua!

 

Kuningas Daavid kipuilee aran asian kanssa. Miten vaientaa nuoruuden synnit ja laiminlyönnit? Mitä nuoruudessa oli tapahtunut, emme tiedä mutta synti vaivasi ja palautui Daavidin mieleen. Siksi hän pyytää: Älä muistele, älä muistele mutta älä kuitenkaan unohda minua.

PS.25: 6.      Herra, sinä olet laupias, muista minua, osoita ikiaikaista hyvyyttäsi. 7. Älä muista nuoruuteni syntejä, älä pahoja tekojani! Sinä, joka olet uskollinen ja hyvä, älä unohda minua!

 

Jeremialla oli konkreettinen huoli: Jumala, pidä minusta huoli ja kosta puolestani.

Jer.15: 15. Herra, sinä sen tiedät. Muista minua ja pidä minusta huoli ja kosta puolestani minun vainoojilleni; älä tempaa minua pois, sinä, joka olet pitkämielinen. Huomaa, kuinka minä kannan häväistystä sinun tähtesi. 16. Sinun sanasi tulivat, ja minä söin ne, ja sinun sanasi olivat minulle riemu ja minun sydämeni ilo

 

Nyt saa valita, kuka sinä haluaisit olla näistä ”uskonsankareista”? Itselleni nousee yksi ylitse muiden. Se on ristinryöväri ja hänen lauseensa. Muista minua. Minulla ja ryövärillä on monia yhteisiä asioita. Kun Hiskian tavoin avaan sydämeni levälleen ja sanon Jumalalle: Katso minua, käy kuten Hiskialle: Hän itki katkerasti. En boi kuvitella, että minun elämässäni olisi sellaisia asioista, joista Jeesus voisi olla kiitollinen ja ylpeä. Päinvastoin… Siksi uskollisesti jatkan rukoustani: Jumala, älä anna minulle tänäänkään sitä mitä minä ansaitsen vaan ainoastaan sen, mitä Kristus minulle on ansainnut.

Muista minua on siis monen tavallisen tallaajan rukous. Monilla se alkaa kovin karusti: Jumala, jos olet olemassa niin auta minua! Ja ihmeellisellä tavalla apu on tullut ja usko on saanut kasvaa.

 

Siksi oli tänään taas niin kiva heti aamusta rukoilla yhdessä ryövärin kanssa :Jeesus, muista minua tänään. Ja kirkossa, omassa messussa saimme vastaanottaa Herran Jeesuksen Kristuksen syntiemme anteeksiantamiseksi. Saimme vastaanottaa. Me otimme. Olen siis uskossa, olen kohdannut Jeesuksen, hän minussa ja minä hänessä. Siksi muistamisen velvoite siirtyy nyt minun harteilleni: …Äläkä unohda, mitä hyvä hän on sinulle tehnyt. Hän joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sairautesi. Kiitä minun sieluni Herraa.

Omakohtaisesti haluan vielä kiittää teitä kaikkia jotka rukouksin ja taloudellisin uhrein muistatte minua ja yhdistyksemme työtä. Ilman teidän lahjoituksianne ja tukeanne työ loppuisi kovin pain. Kiitos kaikesta, minäkin pyydän: Hyvä Jumalamme muistakoon ja siunatkoon  teitä kaikkia!

 

Viimeksi päivitetty 05.04.2012 09:43