Evankelinen lähetysyhdistys ry, Kokkolantie 12 43500 KARSTULA. Puh: 040 415 9416. Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Etusivu Blogit Antero Rasilainen "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni”
"Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni”
Kirjoittanut Antero Rasilainen   

Tuo lause on kalliin Vapahtajamme Jeesuksen viimeisiä lauseita. Kaikki inhimilliset tuet oli otettu pois, naulojen varassa hän odotti viimeistä henkäystään, kuolemaa, kipujen keskellä. Mutta suurempi kuin fyysinen kipu oli hänen kokemuksensa: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?

Hän oli tehnyt kaikessa, kuten Isä oli käskenyt, mutta hänen elämänsä päättyi kokemukseen: Jumala on kaukana, Jumala ei välitä, ja vielä enemmän, Jumala haluaakin olla hiljaa, hylkäys on konkreettinen ja totaalinen. Tässä kohden inhimillinen ymmärrys ja oikeudenmukaisuudentaju joutuu enemmän kuin koetukselle. Tämä ei ole oikein! Ei Vapahtaja ansaitse tällaista kohtaloa, pikemmin minun pitäisi olla hänen tilallaan... Niin, niin pitäisikin. Minä, joka olen rikkonut Jumalan tahdon, ollut tottelematon, välinpitämätön, minunhan pitäisi joutua Jumalan hylkäämäksi. Käsittämätön on tämä autuas vaihtokauppa, jonka Jumala teki, ja vieläpä minulta mitään kysymättä. Minun syntini laitettiin Jeesuksen päälle ja hänen vanhurskautensa annettiin minulle! Vapahtaja joutui kokemaan hylätyksi tulemisen, ettei minun koskaan tarvitse edes ajatella, riittääkö Isän Jumalan rakkaus minullekin. Kyllä riittää, samat kädet jotka kantoivat Jeesuksen taivaaseen asti, nuo samat kädet kantavat kerran minutkin. En ole sitä ansainnut, mutta en kyllä tohdi panna vastaankaan, kun Jumala itse sanoo, että hän on valinnut minut pelastukseen. Mielelläni olen pelastettu, ja kiitän siitä. Suuri on Jumalan armo!

 

jk. kuukausi sitten tyttäreni täytti 18 vuotta ja sai ajo-kortin. Olemme me opetelleet, puhuneet ja harjoitelleet, ja nyt on minun osani sanoa: Isä, sinun käsiisi minä annan tyttäreni autoilun. Olen halunnut opettaa hänelle, että on suuri luottamus saada olla autonkuljettaja, sillä jokainen kyydissä olija konkreettisesti antaa henkensä kuljettajan käsiin. Kuljettaja on vastuussa turvallisesta perille pääsemisestä. Joskus matka sujuu reippaasti, joskus taas rauhallisesti, yhtä kaikki, tärkeintä on päästä perille. Mutta toki mukavampaa on, jos ei tarvitse pelätä, hätäillä ja huolehtia. Siksi, auton ratissa tai kotisohvalla on hyvä muistaa tuo sama rukous: Isä, sinun käsiisi...!

Viimeksi päivitetty 24.04.2013 07:27