Evankelinen lähetysyhdistys ry, Kokkolantie 12 43500 KARSTULA. Puh: 040 415 9416. Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Etusivu Blogit Raili Mäkitalo Juhlasta juhlaan
Juhlasta juhlaan
Kirjoittanut Raili Mäkitalo   
On ollut piristävää olla juhlissa, - juhlissa, missä on sellainen ohjelma, mikä puhuttelee ja piristää myös sisäistä ihmistä. Yksi, juhlien tarkoitushan toteutuu kun arjen keskelle saadaan jotain mieltä ylentävää ja sen lisäksi, että jokin tapahtuma tai asia vaatii juhlan arvoista pysähtymistä.

Mikä puhuttelee juhlissa?
On ollut ilo seurata kuinka Inkerin ev.lut. kirkko on juhlinut tänä vuonna 400-vuotistaivaltaan eri paikoissa. Oli ilo katsella ja kuunnella kuinka esim. Karjalan seurakunnat Petroskoissa juhlivat Inkerin kirkkoon kuuluvana juhlavuoden kunniaksi. Oli vierailevia kuoroja, oli seurakunnan omien nuorten raikkaita esityksiä. Oli vastuullista ja nöyrää Jumalan sanan jakamista. Oli arvovaltaisia delegaatioita jne. Juhlaviikonvaihde oli täynnä tasokasta ohjelmaa. Juhlassa Petroskoin uudella luterilaisella kirkolla oli juhlapaikan upeutta, toisaalta aluksi tekniikan tuomia heikkouksia, herkullisia keittiön antimia, vieraanvaraisuutta, ammattitaitoista osaamista jne.
On ilo nähdä myös juhlijoita! Silloinhan juhlissa voimme tavata entisiä tuttuja, mutta myös ennestään vieraita henkilöitä. Itsellenikin niin tapahtui. Minua luultiin aivan toiseksi henkilöksi ja lähetettiin terveisiä sille ”oikealle” henkilölle. Mutta mukava yhteys syntyi, vaikka en ollutkaan henkilö, joksi minua ensiksi luultiin. Tai kun tapasin vierustoverini Eestin rääkimisen eli puhumisen avulla. Ihmeellistä oli, kun kieli, jota ymmärrän vain siteeksi, yhdisti eestiläis-suomalais-venäläisen. Mutta sekin oli hetkessä tapahtuneen yhteyden syntymiseksi riittävä. - ”Piäsimme perille” kuten karjalaiset toteavat, kun ymmärtää toista vaikkapa eri kieltä puhuvaa. – Siis, tiesin hetkessä vieressä istujan ammatin, menneisyydestä ja nykyisyydestäkin. Vielä ihmeellisempää on, jos tunnetaan yhteys johonkin esim. puhujaan, vaikka ei vaihdettaisi yhtään sanaa. Tai jos koetaan yhteyttä, inhimillisesti mitattuna paljon itseä arvovaltaisempien ihmisten seurassa? Usko yhdistää! Muuta selitystä en tälle ilmiölle löydä. Kaikki kohtaamiset jättävät oman jälkensä ja kun yhteys syntyy, siitä voi seurata jotain pitemmässäkin juoksussa. Jumala kutoo oman suunnitelmansa vuoksi ihmisverkostoa!
Juhlamusiikkia


Entä jos yhteys pätkii?
Entä miksi todellista aitoa, lämmintä yhteyttä samoissakin juhlissa olevien kesken ei aina synny? Tätä jään kuin juhlien ”jälkiruokana” vielä hetkeksi pohtimaan. - Niin, mistä siis johtuu, jos ja kun kaikkien, entuudestaan tuttujen kristittyjenkään kanssa ei samoissa juhlissa tai samoissa piireissäkään synny aitoa yhteyttä? Onko syynä edellä mainittuun kokemukseen toisen ammatti, arvovalta, juhlavammat vaatteet kuin itsellä, syntyperä vai joku muu karriääri-kysymys? Vai haluavatko sittenkin myös jotkut kristityt - vaikka vain sisäisesti ja salaisesti - olla ”kunkkuna” hengellisissäkin juhlissa? Kärsiikö silloin aito yhteys tavallisiin kuulijoihin? Toistuuko opetuslasten tuttu kysymys: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” (Matt.18:1)

”En kuule, kun huudat niin lujaa!”
Huomaan palauttavani mieleen tuon edellä väliotsikossa olevan sanonnan ja huomaan sovittavani ajatuksiini hieman koomista mielikuvaa: Jos juhliin valmistautuessani menen ja pyydän suutaria korottamaan keinotekoisilla koroilla kenkieni matalan lestin! Tarkoittaako tuo nyt juhlissa sitä, että Jumalan kunniaksikin tarkoitettu puhe kääntyy esittäjäänsä vastaan sillä tavalla, ettei penkissä istuva, varsinainen kuulija oikeastaan kuulekaan esitystä, kun astian maku on niin ”äitelää”? - Niin, vaikka puhuja kuinka kauniisti tahtoisi peittää itsensä korottamispyrkimykset, niin esityksestä kuultaa Jumalalle tarkoitetun kunnian sijasta suunnaton itsensä tai omien tekemisien korottamistarve! Henkienkö erottamislahjaa silloin käytän? No, sellaisetkin kohtaamiset jäävät joka tapauksessa mietityttämään.

Juhlissa olevat lapset
Piispan ajatuksilla sanottuna, on ilo kun juhlissa oli mukana myös lapsia! – Jeesuskin kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä ja sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: Ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.”
Pieni laulaja
Jumalanpalveluksessa

Juhlienkin jälkeen tulee siivouksen aika
Rukoillaan vielä jälkikäteen niin juhlien järjestäjien ja juhlissa puheenvuoroja käyttäneiden kuin myös meidän kaikenlaisten kuulijoiden puolesta, että Jumalan nimi tulisi meidän kauttamme kirkastetuksi! Pyyntömme olkoon myös, että saisimme kerran olla itse sellaisessa taivaallisessa juhlassa, jossa taivaan herkkujen ja loiston keskellä pystymme kohtaamaan toisemme täydellisen rauhan ja rakkauden hengessä, olimmepa täällä maan päällä tuttuja tai tuntemattomia tai eri kieliä puhuvia. Pääasia on, että ollaan samassa juhlassa ja kaikilla on yllä samanlaiset juhlavaatteet! Voimme silloin kohdata ne, jotka ylistävät yhdestä suusta kuningasten Kuningasta ja herrain Herraa! Poissa on sieltä kaikki vajavuus ja kaikki epätäydellisyys! Silloin alkaa todellinen juhla, jossa me, hänen armoihinsa otetut saamme kohdata Vapahtajamme kasvoista kasvoihin! Kiitos ja ylistys taivaallisista juhlista!
Viimeksi päivitetty 07.12.2011 10:35