Evankelinen lähetysyhdistys ry, Kokkolantie 12 43500 KARSTULA. Puh: 040 415 9416. Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Etusivu Blogit Raili Mäkitalo Roskaruokaako?
Roskaruokaako?

Viimeisenä lomapäiväni tulin Helsingin rautatieasemalle lähteäkseni tänne Itä-Suomeen. Näky oli mykistyttävä; käärittyjen ”eväiden” suojapaperit ja pakkaukset sekä erilaiset tyhjät tölkit lojuivat katuaukioilla. Ensisilmäyksellä tajusin, että roskat eivät olleet laskeutuneet sadepilven mukana.

Jäteauton kaatumisenkaan tuloksena eivät roskat ja muut ”moskat” olleet sunnuntain Helsinkiä ”koristamassa”.  -Ymmärsin, että ydinkeskustassa oli ilmeisesti edellisenä iltana liikkunut erittäin  nälkäisiä ihmisiä! Pikaruokaa ja pikajuomista oli nautittu samalla, kun oli seurattu jotain festari-idolia tai kurua tai...


 -  En voinut olla vertaamatta muiden kesän juhlien jälkien erilaisuutta. Hengellisillä ja monilla muilla juhlilla onneksi jätehuolto pelaa paremmin kuin pääkaupungin lauantai-illan kokoontumisessa. - Mietin myös asemaa kohti roskamaton yli tarpoessani, kuinkahan kalliiksi tämänkaltaisen  juhlimisen jälkeen seuraavan aamun siivousfirman harja-autojen pyörittäminen ja jäteroskien kerääminen mahtaakaan tulla? -Ja kaikki kuluthan muodostuivat vain juhlivien, nälkäisten ihmisten ajattelemattomuudesta!

-Niin, taivaasta eivät siis roskat sataneet, pikemminkin pimeyden vaikutuksesta, pohdin tämän mykistyttävän näyn edessä. - Helsingin sivistyneet, ”fiinit” ihmiset antoivat aikamoisen esittelykortin ”landelaiselle”, joka pääkaupungin ”sivistystä” ihmetellen ja hyvästit jättäen,  lomansa viimeisenä päivänä lähti jyskyttävässä junassa kohti itää!

-  Kotiin tultuani avasin paikallisen, pienen Ylä-Karjala-lehden ja luin mm. hyvistä lintuhavainnoista ja  kirjavasiipisestä variksestakin. Ko. artikkelissa väitettiin, että tällaisiin ”värimuunnoksiin voi vaikuttaa perintötekijöiden lisäksi se, että emo on syöttänyt poikasilleen liian yksipuolista ravintoa eli suoraan sanottua roskaruokaa. Pitkälle vietynä voi roskaruoka myös johtaa sulkien heikkoon kehitykseen ja tehdä linnuista lentokyvyttömiä”. Samaisen artikkelin päätteeksi luin myös kehotuksen: ”Me ihmiset, ottakaamme tästä opiksi!” - Kuinka tämä uutinen yhdistikään ajatukseni Helsingissä nähtyyn näkyyn, totesin itsekseni ja suljin lehden.

- Niin, joudun lomalta juuri palanneena itsekin miettimään millaista ruokaa suuhuni laitan. - Ei ole samantekevää, millaiseen ruokaan olen totuttanut itseni ja samalla millaisiin ruokailutottumuksiin ohjaan omalla esimerkilläni toisia. –Korjaamista on kuin Helsingin aamuisilla kaduilla. - No, lomalta palanneena ainakin toivon, että voisin tässä(kin) kohtaa tehdä parannusta niin, että sydämeni ymmärtäisi kuinka synkkien talousnäkymien keskellä kannattaa entistä tarkemmin miettiä, miten työni ansion käytän. Käytänkö sen siihen mikä ravitsee ja mikä virvoittaa oikeasti myös sieluani ja henkeäni? Voisiko työni, vaivannäköni ja voimani koitua siunaukseksi ympäristöllenikin? - Toivottavasti kesälomalla koetuista ja nähdyistä asioista,  kasvihuoneen rakentamisen ohella,  opin ainakin sen, että voin syödä hyvää Herran armosta lähestyvän syksyn alkaessa ja työhön tarttuessani.

Nyt lopuksi vielä mutustelen hetken mieleeni palautuvaa Jesajan  55:2 jaetta: ”Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu ...”. - Sitten syöneenä totean, olipa mukava palata töihin!

Raili

 

  
...Ja uuden kasvihuoneen kupeella töiden alkaessa. Raili
 

 

Viimeksi päivitetty 11.10.2012 16:15