Evankelinen lähetysyhdistys ry, Kokkolantie 12 43500 KARSTULA. Puh: 040 415 9416. Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Etusivu Blogit Raili Mäkitalo Kuumat perunat
Kuumat perunat

Meillä kotona on nyt käytössä hulppea kotitarvetta varten  oleva kasvihuone. Niinpä innoissamme laitoimme sinne jo hyvin varhain itämään mm. perunansiemeniä. Oli siinä vahtimista, kun joinakin öinä oli niin kylmää, että koko siemenvarasto oli vaarassa paleltua ja päivisin saattoi samassa kasvihuoneessa lämpö nousta niin, että perunoiden kypsyminen oli lähellä.

No, nyt perunat ovat jo avomaassa ja näyttävät nousevan taimelle ja kasvihuoneessa valmistuu myös muuan kattilallinen varhaisperunaa juhannuksena tai sen jälkeen syötäväksi. Toivottavasti.

 

Näistä kasvihuoneen ilmiöistä siirtyvät ajatukseni kuin itsestään   ns. alkukesän ” kuumiin perunoihin” eli viime viikkojen   uutisiin, jotka liittyvät kirkkomme ja muutamien kirkon lähetysjärjestöjen kannanottoihin ja toimiin. Ko. uutiset ovat pyörineet keskusteluissa, lehdistössä, kesäjuhlillakin jne. - todella kuin kuumat perunat suussa.  Voinko uskoa kaikkia uutisia edes todeksi vai en? Hylkäänkö nämä uutiset kuin kuumat perunat suustani vai nielaisenko ne kiireesti alas?  Ja varsinkin, kun samalla äärettömän suuri varovaisuus leijuu kuin aikoinaan lastenohjelmien ”unihiekka” viime ajan ilmiöiden käsittelyssä.  Olo on kuin vihollisen kylvämän ”unihiekan” jälkeen. - Ainakin minun mielestä ollaan jo niin nukuksissa kirkon väen ja kirkon sisällä olevien  järjestöjenkin äänekkäiden ajattelijoiden joukossa. Kuinka niin? Ihan oikeasti ei ainakaan julkisesti huomata asettua tutkimaan Raamatun valossa asioita, joita vielä joku parikymmentä  vuotta sitten olisi kauhisteltu.

-Vaan, toista se on naapurimaamme leireillä, joissa saadaan aivan vapaasti kertoa lapsille mm. luomiskertomuksen yhteydessä, että mieheksi  ja naisiksi Hän loi meidät, siis kaikki ihmiset.  Ja toista se on naapurimaamme ortodoksi- kuin Inkerin luterilaisessakin kirkossa, joissa Jumalan Sanan mukaan synnistä on tehtävä  parannus! Niin, tässä kohti huomaathan;  armo on silti sataprosenttista armoa, kun se Jumalan muuttumattoman Sanan mukaan  omalle kohdalle saadaan omistaa synnin seurausten ja syyllisyyden jälkeen.  Voimme  esim. Joh. 1.  9 -10  kohdasta lukea: ”Jos me tunnustamme syntimme, on Hän uskollinen ja vanhurskas ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme Hänet valhettelijaksi,  ja  Hänen sanansa ei ole meissä.”   
-Haloo, kuuletko? Jos kerran synnittömyyden vuoksi Jumalan Sana ei ole meissä, niin kuinka silloin voimme olla enempää evankeliumin eteenpäin viejinä  kuin  lähetyksenkään asialla?

Hm, joku taas voi pyörittää ajatuksiani kuin kuumaa perunaa suussaan ja hymähdellä minulle tietämättömälle maalaismoukalle, että kun ihmisellä on ne taipumukset, jotka Jumala on meihin luonut. Tähän sanottakoon, että vaikka en olekaan teologi enkä edes geologi, enkä muutoinkaan huipulle kohonnut kirkon äänitorvi, niin sanonpa ajatustesi tavoin, että taipumuksillemme emme voi paljoakaan. Kuitenkin kun  selvä  synti tunnustetaan synniksi, niin Jeesus voi meitä armahtaa!  Siitähän pohjimmaltaan on kysymys.

Voi, voi, kun enää ei ole muotia puhua siitä, mistä Jeesus puhui silloin, kun kohtasi kansanjoukkoja tai yksittäisiä ihmisiä eli ”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi” tai kun Hän sanoi kohtaamalleen yksittäiselle ihmiselle: ”Mene, äläkä enää tästedes syntiä tee”.  

Minä ainakin uskon, että Jumalan Sana on yhä totta ja niin löydän sieltä kuumien perunoiden kyytipojaksi  kuin virkistävän vesitilkan!  Yritän ottaa kummalliset uutiset vakavasti  ja rukoilen kirkkoparkamme ja kirkkokansamme puolesta, sulkeutuen itse myös rukousten alle, jotta suunta ei hämärtyisi eikä unihiekka haittaisi kulkua. 

Mennään siis vielä kesäjuhlille ja tehdään parannusta  omista synneistämme. Näin samalla torjumme parhaiten myös vihollisen ”unihiekan” silmistämme ja vapautettuina riennämme Lähetyksen Herran asialle. Jeesus sanoi parille kalastajaveljelle:  ”Seuratkaa minua (siis Jeesusta), niin minä teen teistä ihmisten kalastajia.” Matteus 4:19 Tahdotaanko olla mieluummin ihmisten kalastajia kuin kuumien perunoiden pyörittäjiä?  Se nähdään, kun saadaan kesän ensimmäinen kala ongituksi ja ensimmäinen perunan varsikko nykäistyksi.

Näissä mietteissä kesäjuhlien aikoihin  Anno Dominai 2013 toivottelen Jumalan siunausta  Jumalan Sanan äärellä.

Raili

Viimeksi päivitetty 16.10.2013 07:20