Evankelinen lähetysyhdistys ry, Kokkolantie 12 43500 KARSTULA. Puh: 040 415 9416. Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Luottamus
Kirjoittanut Raili Mäkitalo   

Mitä kaikkea pitääkään tuo sana sisällään ja mihin kaikkeen se vaikuttaa? Pohdi kanssani hetki tätä ajatusta.

Itselleni luottamus-teema nousi uudestaan ajankohtaiseksi pienen lomani aikana. Pohdin sitä ensiksi, kuinka joku ihminen saattaa olla ns. luottamusta herättävä jo pienen tuttavuuden jälkeen. Ei tarvita edes aina paljon sanoja puhumattakaan jostain ”voit luottaa minuun” – vakuutteluista. Luottamus toiseen vain syntyy. Syitäkin tähän ilmiöön olen miettinyt. Persoona, luonne ja siihen yhdistynyt kristillinen vakaumus lienevät niitä aineksia, joista koostuu ”ihmevoide”, joka herättää luottamusta toiseen ihmiseen ensi näkemältä.

– Entä sitten, kun kaikkien kanssa ei tunneta samanlaista nopeaa luottamusta, jotta voisimme uskoutua asioinemme hänelle? Mistä se johtuu? Usein teemme ensimmäisistä kohtaamisista johtopäätöksen, onko toinen luottamuksemme arvoinen vai ei. Pieni, jopa ruumiin kielenkin viesti voi herättää meidät varovaiseksi ja pidämme kuin aitaa välillämme. Luottamus ja avoimuus kulkevat siis käsi kädessä.

En tiedä, oletko nähnyt niitä näkymättömiä aitoja ollessasi tekemisissä jonkun kohtaamasi ihmisen kanssa? Minä olen. Olen välillä oikein kiusaantunut tästä ominaisuudestani. Josko olen pahastikin väärässä? Haluaisin luottaa kohtaamaani ihmiseen, mutta joku ”vaisto” sanookin, että ole varovainen. Tästä ominaisuudesta olen toisaalta ollut joskus kiitollinenkin, olen säästynyt pahemmilta pettymyksiltä, kun oikeasti myöhemmin kokemukseni toisen luottamukseen onkin osoittautunut ensimmäisen ”vaistoni” mukaiseksi. Siksi ymmärrän niitä, joilla on samanlaisia kokemuksia.

No, joku voi tähän tuhahtaa: ”Voi niitä uskovaisia”. - Totta, totta on sekin, ettei aina uskovatkaan herätä luottamusta meissä. Emmekä me uskovinakaan ole aina toisen luottamuksen arvoisia. Valitettavasti. Meidän luonteemme, persoonamme, aikaisemmat kokemuksemme ja monet muut syyt tekevät ihmissuhteisiin aitoja ja karsinoita. Voimme kuitenkin rukoilla ja opetella sitä Jeesuksen antamaa ohjetta, että ”he yhtä olisivat”. Edellytykset luottamukseen ja luottamuksen arvoisina olemiseen syntyvät viime kädessä kuitenkin Jumalan Hengen vaikutuksesta. Jumalan, joka itse on uskollinen vaikka me olemme niin monesti uskottomia. Ei Jeesuskaan pystynyt edes aina ”omiinsa” luottamaan.

Luottamuksen palauttaminen ihmisten välille on vaikeaa, jopa vaikeampaa kuin vahvan kaupungin voittaminen – Raamatun ajatuksia lainaten. Toisaalta moni asia toimii kuitenkin luottamukseen perustuen, mm. tulkin ja puhujan suhde, sielunhoitajan ja autettavan välinen suhde, esimiesten ja alaisten välinen suhde, työtovereiden välinen suhde ja jopa satunnaisten ihmisten tapaaminen. Itse olen tullut siihen tulokseen, että opetellaan luottamaan ensin Jumalan Sanaan ja lupauksiin, eikä pelkkään omaan järkeen ja ymmärrykseen. Olemme silloin kasvun tiellä, jossa kuljetaan luottamuksen ilmapiirissä.

Raili

Matkalla
Viimeksi päivitetty 18.06.2014 12:57